Matkani alussa – äkkilähtö pelkoon

Matkani alussa – äkkilähtö pelkoon

Lokakuu Tampereella. Miten tämä voi olla totta? Katson ulos kotitaloni hyvinhoidetulle sisäpihalle. Lasken puhelimen kädestäni, joka on yhtäkkiä pieni ja voimaton. En ole pyytänyt päästä matkalle, jolle minut on kutsuttu. Se on äkkilähtö. Eikä sitä voida perua. Rahoja...
Uudet värit elämän paletissa

Uudet värit elämän paletissa

Uudenvuodenaattona sosiaalisen median syötteistä tulvi iloisia ja toiveikkaita vuoden vaihteen toivotuksia. Kuitenkin kaikki viralliset juhlat pidettiin verkossa ja uutisissa vilahteli karuja viestejä tartunnoista ja talousluvuista. Korona ja sen aiheuttamat vaikeudet...
Tukkatrilogia 1

Tukkatrilogia 1

Eka, toka ja vika kerta? Lähes jokainen syöpäsisko tietää, miltä tuntuu menettää hiukset sairauden takia. Suurimmalle osalle se on vain väliaikainen elämänvaihe ja olotila. Niin se oli minullekin ekalla kerralla lähes kuusi (!) vuotta sitten. Lähdin mukaan leikkiin...
Uuden edessä

Uuden edessä

Vuosi 2019 on alkoi haparoivin askelin, äitiä kaivaten ja samalla uutta suuntaa etsien. Olen antanut itselleni luvan nukkua pitkään, hankin uudet sukset ja kaivoin luistimet kaapin perältä. Tänään kävin aamuhölkällä pitkästä aikaa. On ollut ihanaa tuntea pakkanen...
Minun onneni

Minun onneni

Turhan pitkä aika on mennyt viime kirjoituksestani. On ollut kiirettä. On ollut kiire elää. Nyt kun voin melko hyvin ja tauti ei etene, pitää ehtiä elää, olla onnellinen, toteuttaa kaikki unelmat. Koska huomisesta ei koskaan tiedä. Kello tikittää. Tänään on hyvä päivä...