Siskojen blogi
Tarinoita syöpämatkan varrelta
Tukkatrilogia 1
Eka, toka ja vika kerta? Lähes jokainen syöpäsisko tietää, miltä tuntuu menettää hiukset sairauden takia. Suurimmalle osalle se on vain väliaikainen elämänvaihe ja olotila. Niin se oli minullekin ekalla kerralla lähes kuusi (!) vuotta sitten. Lähdin mukaan leikkiin...
Uuden edessä
Vuosi 2019 on alkoi haparoivin askelin, äitiä kaivaten ja samalla uutta suuntaa etsien. Olen antanut itselleni luvan nukkua pitkään, hankin uudet sukset ja kaivoin luistimet kaapin perältä. Tänään kävin aamuhölkällä pitkästä aikaa. On ollut ihanaa tuntea pakkanen...
Muuttumattomuuden turvallinen tila
Kunnianhimo. Korkealle kurottelu. Unelmien jahtaaminen. "Jos jotain oikein kovin haluat, niin kovalla työllä saat sen." Krooniseksi jääneen syövän myötä kunnianhimo ropisee kuin vanha laasti seinistä. Alussa kuvittelin, että tekemällä parhaani saavutan myös parhaan...
Onko taivaaseen puhelinta?
Tänään oli taas yksi sellainen päivä. Päivä, jolloin olisin halunnut kertoa äidille, kuinka ensimmäinen työvuoroni uusissa työtehtävissä sujui. Olisin halunnut kertoa uusista oudoista termeistä, uudesta työpisteestäni ja siitä, kuinka työpäivän jälkeen kävin meille...
Syöpälotto
Kunpa vain olisi ollut keino ennaltaehkäistä syöpäni synty. Olisiko pitänyt tivata enemmän ensimmäisten ennusmerkkien ilmaannuttua? Yleisimpien syöpien kohdalla keinoksi on keksitty joukkoseulonta, joka on mahtava esimerkki ennaltaehkäisevän terveydenhuollon...
Väsynyt syöpämuija
On pimeä lokakuinen aamu. Väsyttää. Onneksi tänään on myöhäisempi vuoro; työpäiväni alkaa klo 08:00. Saavun työpaikalle muutamaa minuuttia ennen tasaa ja liimaan kestohymyn kasvoille. Minulla on mukava työpaikka ja ihanat työkaverit. Meillä on töissä hyvä ja avoin...
Yhteiskunta ei unohda – The Society Will Not Forget
–Normaali arki syöpähoitojen jälkeen antaa lupauksen tavallisesta elämästä. Nuoren henkilön kohdalla se tarkoittaa koulun aloittamista ja sieltä valmistumista, työelämää, perhettä, kenties omaa kotia ja matkoja. Kun nuori aikuinen yrittää unohtaa kohtaamansa...
Onnenapilasukat
Siskojen Onnenrusettisukat ovat jo monelle tutut. Merja Hollin ihana malli on ilahduttanut jo monia syöpään sairastuneita. Rusettisukkia on neulottu myös syöpään sairastuneille miehille, ja pyysimmekin Merjaa suunnittelemaan Siskoille omat Onnenapilasukat. Tiedäthän...
Tutustu meihin
Kirjoittajat
Maailmaa pilke silmäkulmassa katsova leijonanharjainen tyttö, jonka arjen täyttää opiskelu, työt, ystävät ja ah niin kaunis elämä kaikessa ilossa ja surussa. Syövän käsittely tapahtuu huumorin ja sarkasmin kautta, ja toivottavasti osa teksteistäni saa myös sinut hymyilemään.
Emmin matka päättyi syyskuussa 2020.
Ella
Olen kokenut monenlaisia syöpämatkoja: tyttären, vertaisen ja omaisen. Sain rs-diagnoosin 32-vuotiaana, ja samaan aikaan äitini munasarjasyöpää hoidettiin. Hän kuoli joulukuussa 2018. Nyt opettelen kulkemaan omaa polkuani. Keskityn positiivisiin asioihin: aurinkoon, liikuntaan ja käsillä tekemiseen. Terveenä pysymiseen. Välillä suru ja kaipuu nostavat päätään. Se kuuluu asiaan.
Henkkumaaria
56-vuotias, oman elämänsä supernainen, joka sai matkalipun syöpämatkalle vasta lokakuussa -22. Syöpä on kuitenkin kulkenut mukana elämässä jo lapsuudesta asti.
Leena
Nuorena aikuisena rintasyöpään sairastunut elämänjanoinen kroonikkosisko. Kirjoitan syöpähoitojen siivittämästä onnellisesta arjestani elämäni valon, 10-vuotiaan pojan äitinä ja suurimman tukeni ja turvani, aviomieheni rinnalla. Positiivisella asenteella ja huumorilla kohti huomista.
Leenan matka päättyi loppuvuodesta 2020.
Jane
Kolmekymppinen 8-vuotiaan prinsessan yksinhuoltaja. Löydämme jokaisesta päivästä iloa ja toivoa rintasyöpädiagnoosista huolimatta. Sydäntä lähellä kuvataide, käsityöt ja pitkät kävelylenkit luonnossa.
Marjo
Me kaksi
ÄITI: Olen 58-vuotias, ja sairastanut rinta- ja munasarjasyöpää viisi vuotta. Kuljemme tyttäreni kanssa oikeasti ja symbolisesti samaa matkaa käsi kädessä. TYTÄR: Äidin sairaus vie henkisiä voimia. On vaikeaa on iloita omista terveistä päivistä, kun äidillä niitä ei enää ole. Voimaa saan luonnosta ja ystävistä.
Äidin matka päättyi joulukuussa 2018.
Tiina
Rintasyöpädiagnoosi vuonna 2011. Siskojen aktivisti, visualisti ja ideanikkari. Haluaa vahvistaa potilaan ääntä ja puhua avoimesti pelottavistakin asioista. Uskoo, että yhdessä pystytään mihin vain.
Siskolan kuulumisia
Siskola on syöpään sairastuneiden naisten vertaisryhmä Facebookissa. Tässä kategoriassa ryhmän jäsenet kertovat kuulumisiaan ja purkavat tuntojaan. Siskojen laajemmat verkkosivut ja FB-ryhmään liittymisohjeet löytyvät osoitteesta siskola.fi
Vieraskynä
Vieraskynässä sana on vapaa. Kirjoittaja voi olla potilas, terveydenhuollon ammattilainen, perheenjäsen, omainen, kollega tai ystävä.