Eilinen postaukseni kirvoitti kielet, mikä on hyvä asia.
Siinä oli kyse sosiaalisessa mediassa pyörivistä viesteistä, joissa kiertoilmaisuin ollaan tukemassa rintasyöpätietoisuutta. Sain palautetta, että monia potilaita tämä loukkasi; meillä Siskoissa kun on myös muita kuin rintasyöpäpotilaita. Miksi rankoissa hoidoissa olevalle väsyneelle melanoomapotilaalle pitää lähettää yksityisviesti, että sydän seinälläni tarkoittaa sitä, että hänen pitäisi tutkia tutkia rintansa ja lähettää tämä viesti myös kaikille naisystävilleen? Osa potilaista koki viestit myös miehiä loukkaavaksi, salailuksi ja hyssyttelyksi.
Sydämen seinälleen postanneet taas eivät olleet ajatelleet asiaa ollenkaan tältä kannalta, vaan omien kipupisteidensä ja kokemustensa kautta laittoivat sydämen omia edesmenneitään ja hoidoissa olevia ystäviään ajatellen ja kannustaakseen.
Välillämme vallitseva kielimuuri antoi ajattelemisen aihetta. Me potilaat olemme kuulleet lukemattomia kertoja, ettei meille osata sanoa, miltä tuntuu. Sitten mieluummin väistetään kohtaamista. Kaikki kuitenkin ovat enemmän ja vähemmän herkillä, sekä sairastuneet että läheiset.
Tämän vuoksi laadin pienen kyselyn. Selvitetään, mitä olisimme halunneet kuulla ja sanoa, ja yritetään vastausten pohjalta löytää hyviä tapoja jatkaa tätä raskasta matkaa yhdessä.
Vastaa kyselyyn täällä.
Kiitos!
