Siskojen blogi
Tarinoita syöpämatkan varrelta
Onko toivon antaminen hoitovirhe?
Välillä pohdin, milloin ihmiset kyllästyvät syöpäpäivityksiini. Itseänikin ne toisinaan kyllästyttävät. Toivon niiden kuitenkin muistuttavan siitä, miten arvokas lahja terveys on. Viime keväästä saakka kuntoni on laskenut tasaisen tappavaan tahtiin ja loppuvuodesta...
Erityisuimakortti on parasta itsehoitoa
Helsingin kaupunki myöntää leikatuille rintasyöpäleikatuille erityisuimakortin. Kriteereinä on sana ”leikattu” ja lisäselvityksenä ”käden liikkuvuuden ylläpito”. Nämä kriteerit on laatinut eriytyisasiantuntijaryhmä, joka voi myöntää erityisuimakortteja harkintansa...
Ulos syöpäkuplasta
Melkein yhdeksän kuukautta sitten se alkoi. Pää oli sekaisin kuin seinäkello, koko arki heitti kuperkeikkaa ja tämä syksy tuntui kaukaisemmalta kuin mikään muu. Viimeinen sädehoitokertani oli syyskuun 27. päivä. Pidän sitä jonkinlaisena merkkipaaluna sille, että...
Ei kahta ilman kolmatta
”Olen pahoillani, molemmissa rinnoissasi näkyy jotakin. Otetaan paksuneulanäytteet”, sanoi lääkäri alkuviikosta syyskuussa 2014. Siitä se alkoi, syöpämatkani. Oikeastaan homma alkoi jo edellisviikolla Itävallassa, missä valmistimme venettämme talveksi telakointiin....
Erityisen outo erityisuimakortti
Hain Helsingin liikuntavirastolta erityisuimakorttia gynekologisen syövän, imusolmukkeiden poiston sekä säde- ja sytostaattihoitojen aiheuttamaan lymfedeemaan l. krooniseen turvotukseen. Korttia minulle suosittelivat niin lääkäri, lymfaterapeutti kuin...
Syöpäni hinta
Sain alustavan diagnoosin seulonnassa toukokuun lopulla, kun kaksi tarkkasilmäistä radiologia löysi kasvaimia molemmista rinnoistani. Syöpäni on mallia bilateraalinen, multifokaalinen ja multisentrinen duktaalinen karsinooma. Ensimmäisiä kirjanpitäjän mieleen...
Pelon aalloissa
Kuinka voikaan ihmisen mieli olla niin vaihtelevainen: tarkastus lähenee, mutta juuri nyt olen rauhallinen. Toisinaan taas mieli poukkoilee ja hätäännys valtaa ajan ja olemisen. Tiedän senkin, että viimeistään käytävällä istuessani käy mielessä kuinka ihanaa olisi...
Tasaisen upeeta elämää
Parhaimmat rakkauslaulut kirjoitetaan helvetillisissä sydänsuruissa. Ehkä siksi ei myöskään oma kynäni ota oikein osumaa paperiin, sillä olen ollut aivan älyttömän onnellinen. Ehkä melankoliaa vailla olevat illat ilman tunnemyrskyjä ovat tappaneet hitaasta ja...
Tutustu meihin
Kirjoittajat
Maailmaa pilke silmäkulmassa katsova leijonanharjainen tyttö, jonka arjen täyttää opiskelu, työt, ystävät ja ah niin kaunis elämä kaikessa ilossa ja surussa. Syövän käsittely tapahtuu huumorin ja sarkasmin kautta, ja toivottavasti osa teksteistäni saa myös sinut hymyilemään.
Emmin matka päättyi syyskuussa 2020.
Ella
Olen kokenut monenlaisia syöpämatkoja: tyttären, vertaisen ja omaisen. Sain rs-diagnoosin 32-vuotiaana, ja samaan aikaan äitini munasarjasyöpää hoidettiin. Hän kuoli joulukuussa 2018. Nyt opettelen kulkemaan omaa polkuani. Keskityn positiivisiin asioihin: aurinkoon, liikuntaan ja käsillä tekemiseen. Terveenä pysymiseen. Välillä suru ja kaipuu nostavat päätään. Se kuuluu asiaan.
Henkkumaaria
56-vuotias, oman elämänsä supernainen, joka sai matkalipun syöpämatkalle vasta lokakuussa -22. Syöpä on kuitenkin kulkenut mukana elämässä jo lapsuudesta asti.
Leena
Nuorena aikuisena rintasyöpään sairastunut elämänjanoinen kroonikkosisko. Kirjoitan syöpähoitojen siivittämästä onnellisesta arjestani elämäni valon, 10-vuotiaan pojan äitinä ja suurimman tukeni ja turvani, aviomieheni rinnalla. Positiivisella asenteella ja huumorilla kohti huomista.
Leenan matka päättyi loppuvuodesta 2020.
Jane
Kolmekymppinen 8-vuotiaan prinsessan yksinhuoltaja. Löydämme jokaisesta päivästä iloa ja toivoa rintasyöpädiagnoosista huolimatta. Sydäntä lähellä kuvataide, käsityöt ja pitkät kävelylenkit luonnossa.
Marjo
Me kaksi
ÄITI: Olen 58-vuotias, ja sairastanut rinta- ja munasarjasyöpää viisi vuotta. Kuljemme tyttäreni kanssa oikeasti ja symbolisesti samaa matkaa käsi kädessä. TYTÄR: Äidin sairaus vie henkisiä voimia. On vaikeaa on iloita omista terveistä päivistä, kun äidillä niitä ei enää ole. Voimaa saan luonnosta ja ystävistä.
Äidin matka päättyi joulukuussa 2018.
Tiina
Rintasyöpädiagnoosi vuonna 2011. Siskojen aktivisti, visualisti ja ideanikkari. Haluaa vahvistaa potilaan ääntä ja puhua avoimesti pelottavistakin asioista. Uskoo, että yhdessä pystytään mihin vain.
Siskolan kuulumisia
Siskola on syöpään sairastuneiden naisten vertaisryhmä Facebookissa. Tässä kategoriassa ryhmän jäsenet kertovat kuulumisiaan ja purkavat tuntojaan. Siskojen laajemmat verkkosivut ja FB-ryhmään liittymisohjeet löytyvät osoitteesta siskola.fi
Vieraskynä
Vieraskynässä sana on vapaa. Kirjoittaja voi olla potilas, terveydenhuollon ammattilainen, perheenjäsen, omainen, kollega tai ystävä.